VARHAISKASVATUS

halloween_09_002.jpeg

1.HIIDENKIVEN PÄIVÄKODIN ESITTELY

 

Hiidenkiven päiväkoti on perustettu vuonna 1995. Päiväkoti sijaitsee Hiidenkiven asukasyhteisön yhteistalossa, joten päiväkodin tilat ja leikkipiha ovat päiväkotiajan ulkopuolella asukkaiden käytössä. Päiväkodin toimintaa ylläpitää Hiidenkiven päiväkotiyhdistys ry., joka koostuu lasten vanhemmista. Päiväkotiyhdistyksellä on Tampereen kaupungin kanssa palvelusetelisopimus ja päiväkodilla on tällä hetkellä 28 kokopäiväistä hoitopaikkaa (ns. sopimuspäiviä ei ole tarjolla kuin erityisestä sopimuksesta). Toimintamme tapahtuu kahteen pienryhmään jettuna sisarusryhmänä, jossa lasten ikäjakauma on 1-5v. 

Vakituisia työntekijöitä on viisi, lisäksi päiväkodissa työskentelee työmarkkinatuella harjoittelijoita ja eri oppilaitosten opiskelijoita.  Päiväkoti tarjoaa kokopäivähoitopaikkoja. Päiväkodin pääsääntöinen toiminta-aika on klo 7-17.

 

Hiidenkiven päiväkodin visio

 

”ANNAMME LAPSELLE MAHDOLLISUUDEN

LAULAEN

NAURAEN

LEIKKIEN

PIIRTÄEN

KASVAA KOHTI TULEVAA

TURVALLINEN AIKUINEN VIERELLÄ KULKIEN,

YKSILLÖLLISYYDEN HUOMIOIDEN.”

 

Hiidenkiven päiväkoti on kodinomaisissa tiloissa toimiva palvelusetelipäiväkoti, joka tuottaa lasten päivähoitopalveluja Tampereen kaupungin sekä lähikuntien (mm. Kangasala, lempäälä, Ylöjärvi) asukkaille. Hiidenkiven päiväkodin kuvataide- ja musiikkipainotteisuus sekä projektityöskentely tekevät päiväkodista erityisen houkuttelevan ja erilaisen vaihtoehdon toiminta-alueellamme, koska meillä on tarjota paljon muutakin kuin ”pelkkää perushoitoa”. Päiväkodin toimintaa ohjaa vahvasti lapsilähtöisyys ja Hiidenkivessä arvostetaan kasvatuskumppanuutta yhtenä tärkeimmistä lapsen hyvinvointia edistävistä tekijöistä. Asiantunteva ja motivoitunut henkilökunta on tärkeä osa päiväkodin toimintaa, jolla takaamme laadukkaan hoidon lapsille ja hyvän palvelun heidän perheilleen tulevaisuudessakin.

 

Hiidenkiven päiväkodin toiminta-ajatus

 

 Hiidenkiven päiväkoti tarjoaa lapselle kodinomaisen kasvu- ja oppimisympäristön, jossa annetaan tilaa leikille ja luovalle toiminnalle. Tuemme lapsen kasvua ja kehitystä elämyksellisen toiminnan kautta ja toiminnan lähtökohtana ovat lapsesta itsestään lähtevä luovuus ja lapsen oma halu toteuttaa itseään ja tätä kautta kannustamme lasta myös rohkeaan itsensä ilmaisuun. Hiidenkiven päiväkodissa käytetään luovuutta ylläpitävänä menetelmänä projektityöskentelyä, joka tukee lapsilähtöistä toimintaa ja kokonaisvaltaista oppimista. Pyrimme huomioimaan yksilöllisesti lapsen omat tiedot, taidot ja kokemukset sekä vanhempien näkemykset. Luontokasvatus on myös oleellinen ja tärkeä osa toimintaamme.

 

Kasvaminen päiväkodin sisarusryhmässä vahvistaa sosiaalisia taitoja, yhteisten pelisääntöjen noudattamista ja muiden huomioonottamista ja arvostamista. Hiidenkivessä uskotaan rajoihin ja rakkauteen, sillä rajat mahdollistavat kiintymyksen ja sylin tarjoamisen sekä hauskat hetket ja vitsailemisen. Hiidenkivessä sallitaan sekä lapsille että aikuisille hulluttelua ja leikinlaskua, sillä mitä elämä olisikaan ilman huumoria ja hauskanpitoa?

 

2.PÄIVÄKOTIMME ARVOT

 

Henkilökunnan arvotaustaa

 

Henkilökunnan kesken kävimme arvokeskustelua työnohjauksessa ja viikkopalavereissa. Kokosimme arvot saman lailla ”hiidenkivimalliin” . Tärkeimmäksi arvoksi eli peruskiveksi tuli: ”Lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi”, jonka alle kokosimme muut arvot kolmeen eri ryhmään.

Toimintaa ja ammattitaitoa koskevat arvot

  • löytää ja säilyttää oma ”sisäinen lapsi”
  • huumorintaju
  • elämyksellisyys ja positiivisten kokemusten tarjoaminen lapsille
  • tavoitteellinen ja pitkäjänteinen toiminta
  • laadukkaan toimintaympäristön luominen
  • uuden oppiminen, jatkuva omassa työssä kehittyminen

Lasta koskevat arvot

  • lapsen tarpeisiin vastaaminen
  • lapsen kuunteleminen ja mielipiteiden/persoonan arvostaminen
  • lapsilähtöisyys
  • turvallisen, hyvän olon luominen ( syli! )

Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö ja eettinen kasvatus

  • vanhempien kasvatustyön tukeminen
  • tasavertainen vuorovaikutus vanhempien kanssa
  • suomalaisen kulttuuriperimän siirtäminen
  • suvaitsevaisuus
  • toisen kunnioittaminen
  • hyvät käytöstavat
  • avoimuus ja luottamukselliset suhteet

Kestävä kehitys

  • luonnon ja ympäristön arvostaminen

 

Vanhempien arvotaustaa

 

Olemme käyneet lasten vanhempien kanssa arvokeskustelua vanhempainillassa. Pienryhmissä esille tulleet arvot kokosimme yhteen ja jaottelimme ne isompien otsikoiden alle. Hiidenkiven päiväkodin vanhempien mielestä seuraavat asiat ja arvot ovat tärkeitä lapsen varhaiskasvatuksessa:

Minä ja muut

  • toisten huomioon ottaminen, kunnioittaminen ja arvostaminen (ryhmässä toimiminen)
  • erilaisuuden / yksilöllisyyden  hyväksyminen ja arvostus
  • hyvät käytöstavat
  • eettinen kasvatus
  • kasvaa ottamaan vastuun omista teoistaan

Perusturvallisuus

  • henkinen ja fyysinen turvallisuus
  • kiireettömyys
  • kodinomaisuus
  • perustarpeiden tyydyttäminen
  • läsnäolo ja syli
  • avoin, herttainen, kodinomainen ilmapiiri
  • aikaa leikille
  • lasta arvostava lämmin suhtautuminen aikuiselta

Hyvä itsetunto

  • myönteiset, elämykselliset kokemukset
  • lapsen yksilöllinen huomioiminen
  • lapsen kuunteleminen
  • lapsen mielipiteiden kunnioittaminen
  • oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus
  • rohkaiseminen ja kannustus

 

Lasten arvotaustaa

 

Keskustelimme lasten kanssa arvoista siten, että mietimme mitkä asiat ovat heille tärkeitä ja kysyimme mikä tekee päiväkodista mukavan paikan olla. Arvokeskustelu käytiin jokaisen lapsen kanssa kahden kesken ja pienimmille oli kuvia tukemassa/auttamassa kertomista. Saimme seuraavanlaisia vastauksia:

Lasten mielestä mukavinta päivähoidossa on leikkiminen. Leikeistä autoleikit ja sisäleikit olivat kaikkein suosituimpia. Ulkoilu oli heti leikkimisen jälkeen lasten mielestä tärkeintä/kivointa. Perustarpeiden tyydytttämisen tärkeys tuli lasten vastauksista myös selvästi ilmi; aikuiset, ruokailu ja lepohetki mainittiin useasti. Tärkeää lapsille päiväkodissa ovat myös ystävyyssuhteet ja erilainen ohjattu toiminta. Esimerkkinä ohjatuista tuokioista lapset mainitsivat mm. musiikin, askartelun, satujen lukemisen sekä liikuntatuokiot. Useita mainintoja sai myös esim. aamupiiri, jonka aikana saa opetella esimerkiksi hyviä tapoja: "On kiva kun saa sanoa huomenta!". 

 

3.TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ

 

Fyysinen toiminta- ja oppimisympäristö huomioi sisarusryhmän eri-ikäiset lapset toiminta- ja oppimisympäristön käyttäjinä. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan muovaamaan lasten oppimisympäristöä siten, että se tukee sekä toiminnan eriyttämistä että lasten omaehtoista leikkiä.

Päiväkotimme toimii myös asukasyhteisön yhteistalona, joten se asettaa tiettyjä rajoituksia oppimisympäristön järjestämiselle. Emme pysty pitämään koko välineistöämme aina näkyvillä vaan joudumme pitämään osan tavaroista kaapeissa talon iltakäytön takia. Ohjaamme lapsia hakemaan itsenäisesti kaapeista tarvitsemiansa välineitä ja leluja, ovissa olevien kuva- ja sanakorttien avulla. Päiväkodistamme löytyy runsaasti lapsen ikätasoa vastaavaa välineistöä esim. pelejä, leluja, askartelumateriaaleja sekä soittimia. Tavoitteena on aktivoida lasta itseohjautuvaan toimintaan, tutkimiseen ja havainnointiin.

Lisäksi päiväkodissamme on iso liikunta- ja musiikkitila "pommari", sekä hiekkaleikkipaikka ja sauna, jossa on vesileikkimahdollisuus. Lämmitämme saunan muutaman kerran vuodessa esim. käymme joulusaunassa. Lapsilla on päivän aikana mahdollisuus leikkiä vapaasti yläkerrassa olevissa tiloissa. Käytössämme on myös päiväkodin piha ja vieressä oleva leikkikenttä, joka mahdollistaa esim. ohjatun ulkoliikunnan.  Tärkeänä oppimisympäristönä pidämme myös isoa pihapiiriämme ja lähimetsää sekä Olkahisen uimarantaa ja Vastarannan puistoa. Luontopainotuksemme vuoksi liikumme paljon lähiympäristössämme. 

Psyykkinen toiminta- ja oppimisympäristö muodostuu päiväkotimme kodinomaisesta ja turvallisesta ympäristöstä, jossa aikuisilla on aikaa kuunnella lasta ja keskustella rauhassa lapselle tärkeistä asioista. Havainnoimalla lapsia pystymme huomioimaan heidän yksilöllisiä tarpeitaan ja vahvistamaan heidän itsetuntoaan kannustamalla tarpeen vaatiessa ja jakamalla kiitosta onnistumisen hetkillä. Koska päiväkodissa henkilökunnan pysyvyys on ollut hyvä, pystymme takaamaan mahdollisimman pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet ja opimme tuntemaan lapset hyvin yksilöinä. Siten voimme myös seurata lasten kehitystä useamman vuoden ajan. Pyrimme kohtaamaan asiat avoimin mielin ja näin luomaan päiväkotiin hyväksyvän ja myönteisen kasvatuskulttuurin.

Joka aamu käymme aamupiirillä kuvien avulla läpi päivittäiset asiat ja päiväjärjestyksen sekä viikko-ohjelman. Meillä on esillä kuvat myös kaikille yhteisistä säännöistä sekä viikonpäivistä. Nämä kuvat sekä päivittäinen struktuuri tuovat lapsille turvallisuuden tunteen, kun he tietävät mitä päivän tai viikon aikana tulee tapahtumaan. Kuvat palvelevat myös sellaisia lapsia, joilla on kielellisiä ongelmia sekä aivan pieniäkin lapsia, joilla ei vielä ole kaikkia kielellisiä valmiuksia.

Sosiaalisessa toiminta- ja oppimisympäristössä keskeisiä asioita ovat vuorovaikutus lapsen ja ympäristön, lapsen ja aikuisten sekä lasten välillä. Koska Hiidenkiven lapset kuuluvat sisarusryhmään, tarjoutuu isommille lapsille mahdollisuus huolehtia ja auttaa pienempiä lapsia sekä perheen ainokaiset saavat myös kokemusta pienten hoidosta. Sisarusryhmä kasvattaa erityisesti lasten yhteistyötaitoja, mutta kaikenlaisessa ryhmätoiminnassa (mm. aamupiiri, lauluhetket) kehittyvät myös huumorintaju, rehellisyys, hyvät tavat, empatia ja tunneilmaisu.

 

 

4.VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN

 

 

Perushoito:

Jokaiselle lapselle laaditaan vanhempien kanssa käytävässä keskustelussa hoito- ja kasvatussopimus, jossa sovitaan perushoidon eri tilanteita koskevista asioista. Perushoidon tilanteissa pyritään huomioimaan lapsen yksilöllisyys ja lapsen tarpeet. Perushoitotilanteet tarjoavat arvokkaita tilanteita lapselle oppia omatoimiseksi ja itsenäiseksi. Kun lapsen perustarpeet tyydytetään hyvin ja hänellä on turvallinen olo, lapsi pystyy keskittymään oppimiseen, leikkiin ja arjen toimintoihin täysipainoisesti. 

 

Päiväkotiin tuleminen ja päiväkodista lähteminen:

Pyrimme ottamaan lapsen aamulla vastaan henkilökohtaisesti ja toivottamaan hänet tervetulleeksi. Vanhempien kanssa sovitaan yksilöllisesti siitä, kuinka lapsi otetaan vastaan, että lapselle tulee turvallinen olo.  Päivähoitoon tullessa lapsi on vanhempien vastuulla, kunnes hänet on luovutettu hoitohenkilökunnalle. Vastuu siirtyy takaisin vanhemmille hakutilanteen jälkeen, vaikka lapsi jäisikin päiväkodin pihaan leikkimään. Lasta voivat hakea vain vanhemmat tai heidän nimeämänsä yli 18-vuotiaat henkilöt.

 

Ruokailu:

Päiväkotimme ”sydän” on keittiö, jossa ruokailemme usein yhdessä esim. aamu- ja välipala syödään ison pirtinpöydän ääressä. Kodinomainen keittiö mahdollistaa myös lasten osallistumisen ruoanlaittoon, kattaukseen ja he näkevät kuinka ruokaa valmistetaan. Koska kaikki ruoka valmistetaan alusta lähtien omassa keittiössämme, pystymme huomioimaan yksilöllisesti lasten erikoisruokavaliot sekä tarjoamaan terveellistä, monipuolista ja maistuvaa ruokaa. Lasten toiveet ruoan määrästä huomioidaan ruokaa annosteltaessa, eikä lapsia edellytetä syömään lautastaan tyhjäksi.

Ruokailusta pyritään luomaan mukava ja kiireetön sosiaalinen tilanne, jossa aikuiset syövät yhdessä lasten kanssa ja lapsilla on mahdollisuus vaihtaa ajatuksiaan hyviä ruokatapoja noudattaen. Samalla lapsille opetetaan hyviä tapoja, omatoimisuutta sekä kannustetaan maistamaan erilaisia ruokia.

 

Hygienia:

Terveyteen, hygieniaan ja siisteyskasvatukseen liittyvät asiat hoidetaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Vanhempien kanssa keskustellaan missä kehitysvaiheessa lapsi on, koska lapset tarvitsevat eri tavoin eri aikoina aikuisen apua hygieniaan liittyvissä asioissa. Haluamme tukea vanhempien kasvatusta siisteyskasvatukseen ja omatoimisuuden opetteluun liittyvissä asioissa esim. pottaharjoittelussa.

Toivomme, että päiväkotiin tullessa vanhemmat huolehtivat lastensa käsienpesusta ja kotona päivähoitopäivän jälkeen infektioiden välttämiseksi. Vanhemmat tuovat tarvittaessa lapselleen vaipat, rasvat, tutit yms. päiväkotiin. Päiväkodin henkilökunta huolehtii lasten wc-tilanteiden sujuvuudesta sekä huolellisesta käsipesusta varsinkin ulkoa tultaessa ja ennen ruokailuja. Hygienisistä syistä käytämme nestesaippuaa, kertakäyttöpaperia ja vessan seinässä on telineessä aikuisten käyttöön käsien desifiointiaine. Pienille lapsille on omat potat, yksi pikkupönttö ja isommille ovelliset vessat.

Päiväkodin siivouksesta ja pienistä kunnostustöistä arkipäivinä päiväkotiaikaan huolehtii henkilökunta esim. vessojen pesusta, lattioiden ja pöytien pyyhkimisestä, petivaatteiden vaihdosta jne. Suuremmasta siivouksesta huolehtii siistijä sekä Hiidenkiven asukkaat.

 

Pukeminen ja riisuminen:

Aikuiset pyrkivät rauhoittamaan eteistilanteita porrastamalla lasten vessaan menoa ja jakamalla lapsia pukemaan muihin huoneisiin. Osa lapsista voi aloittaa pukemisen aikaisemmin ja isommat voivat mennä odottamaan ”lipan alle”, kun ovat pukeneet.  Lisäksi pyrimme toimimaan niin, että eteisessä on riittävästi aikuisia pukemassa ja auttamassa lapsia sekä neuvomassa tarvittaessa sään mukaisesta varustuksesta.

Kannustamme lapsia omatoimisuuteen ja opetamme heitä huolehtimaan omista tavaroistaan ja niiden paikoilleen laittamisesta. Aikuinen kuitenkin kantaa vastuun siitä, että vaatteet ovat asianmukaisesti puetut ja samalla huomioidaan vanhempien pukeutumista koskevat toiveet. Vaatteiden ja kenkien sekaantumisen välttämiseksi toivomme vanhempien huolehtivan niiden nimikoinnista. Lisäksi vanhempien pitää tuoda lapselle riittävästi varavaatteita ja säänmukaisia varusteita.

 

Lepohetki:

Viettäessään koko päivän isossa lapsijoukossa mahdollisuus päivittäiseen rauhoittumiseen ja rentoutumiseen ovat lapsen kehityksen ja jaksamisen kannalta tärkeitä. Lepohetken aikana lapselle tarjoutuu tilaisuus kuunnella erilaisia jatkosatuja ja musiikkia tai lapsella on aikaa omille mielikuville ja ajatuksille. Aikuinen huolehtii lepohetken rauhallisuudesta sekä tuo lapselle turvallisuuden tunteen huomioimalla lapsen yksilölliset tavat esim. unikaverit, silittelyt, tutit ym. Päiväkotimme tilojen takia jaamme lapset kahteen eri huoneeseen nukkumaan. Pienet nukkuvat sängyissä nukkarissa ja isot ovat salin lattialla patjoilla. Yhteisen lepohetken jälkeen ne lapset jotka eivät nuku, voivat nousta ns. hiljaisen hetken puuhiin.  

 

Ulkoilu:

Päiväkotimme piha sijaitsee Hiidenkiven asukasyhteisön talojen välissä ja tarjoaa mahdollisuudet monenlaisiin leikkeihin vaihtelevuutensa ansiosta. Piha on suuri ja sieltä löytyy mm. kalliota, hiekkakenttää, liukumäki, leikkimökki ja keinuja. Piha on aidattu kokonaan.

Pihassa ja sen lähiympäristössä pystymme toteuttamaan monipuolista ulkoilua, koska käytössämme on myös läheinen metsä ja leikkipuisto. Päivittäinen ulkoilu mahdollistaa leikin jatkumisen ulkona ja ulkoilun aikana voidaan lapsia tutustuttaa erilaisiin pihaleikkeihin ja ulkoliikuntalajeihin. Lisäksi päivittäinen ulkoilu vastaa sosiaali- ja terveysministeriön suositukseen, jossa tavoitteena on kaksi tuntia reipasta liikuntaa päivittäin. Henkilökunta pyrkii yhdessä asukkaiden kanssa huolehtimaan pihan siisteydestä ja turvallisuudesta sekä leikkivälineiden ja – telineiden kunnosta.

 

5.VARHAISKASVATUKSEN PAINOTUKSET

 

Musiikki ja kuvataide ovat integroituna monipuolisesti varhaiskasvatustoimintaamme. Kuvataide- ja musiikkikasvatus huolehtivat yhdessä muun taidekasvatuksen kanssa lapsen esteettisestä kasvatuksesta. Lapsen havaintokyky laajenee ja hän oppii havaitsemaan asioita ympärillään käyttämällä kaikkia aistejaan tehokkaasti. Taiteen avulla lapsi löytää sellaisia ilmaisukeinoja itselleen, joiden avulla hän voi tutkia omaa minää ja maailmaa, jossa elää. Taide mahdollistaa oman fyysisen olemuksen tutkimisen ja sen avulla lapsi voi myös käsitellä erilaisia tunteitaan ja pelkojaan, koska kielelliset valmiudet saattavat olla vielä puutteelliset. Varhaiskasvatuksessa kuvien tekeminen sekä musiikki ovat merkittävä osa lapsen emotionaalista, taidollista ja tiedollista kehitystä. Haluamme kehittää lapsen havaintoherkkyyttä, mielikuvitusta ja luovuutta sekä tukea lapsen omaehtoista taiteellista ilmaisua. Lisäksi taideaineiden avulla haluamme tutustuttaa lapset vallitsevaan kulttuuriympäristöön, sekä sen arvoihin ja perinteisiin.

Päiväkotimme sijaitsee alueella, jossa on paljon metsää ympärillä sekä lyhyt matka Näsijärven rantaan. Tutkimme lähiympäristöä Metsämörrikoulussa, siten herättäen lasten kiinnostuksen havainnoida luontoa tutustumalla luonnonilmiöihin ja eläimiin sekä ekosysteemiin.  Pyrimme luomaan myös pohjaa kestävän kehityksen idealle eli opetamme lapsia esim. kierrättämään ja kunnioittamaan luonnon monimuotoisuutta. Johtoajatuksenamme onkin lause: "Kun oppii näkemään kauneutta luonnossa ja ympäristössään, haluaa myös suojella sitä".  Siksi painotamme päiväkodissamme myös luonto- ja ympäristökasvatusta.  

 

Projektityöskentely:

 

Toimintamme perustuu projektioppimiseen. Projektityöskentelyn tarkoituksena on yhdistää leikki oppimiseen sekä luoda kehykset lapsen toiminnalle. Koska oppiminen on sosiaalinen prosessi, joka tapahtuu lapsen ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa, oppivat lapset myös toisiltaan. Yhdessä toimiminen lisää yksittäisen lapsen motivaatiota, koska ratkaisun löytäminen projektin aikana esille tuleviin ongelmiin edellyttää jokaisen ryhmän jäsenen osallistumista. 

Projektityöskentely kehittää lapsen keskittymiskykyä ja tietoisuutta siitä, että kaikkia ei tarvitse tehdä hätäillen vaan asioihin voidaan syventyä pitkäksikin aikaa. Projektia ei suunnitella etukäteen valmiiksi kokonaisuudeksi vaan on tarkoitus, että se osaltaan etenee lasten kiinnostusten ja esille tulevien ideoitten pohjalta. Projekti voi olla välillä taustalla, jos jokin muu asia on sillä hetkellä ajankohtainen. Vaikka projektit suunnitellaankin tietoisesti ”avoimiksi” niin suunnittelussa huomioidaan, että kaikki sisältöalueet tulevat käsitellyiksi.

Lapsia opetetaan tutkimaan asioita monipuolisesti projektien aikana ja näissä tutkimuksissa lasten tiedot ja taidot lisääntyvät niin, että he voivat ilmaista niitä myös leikeissään. Tutkimusten ja omien kokemusten lisäksi on tärkeää, että lasten kanssa keskustellaan heidän "löydöksistään". Tärkeintä ei kuitenkaan ole lopputulos vaan onnistunut ja elämyksellinen tekeminen. Lapset osallistuvat projektityöskentelyyn joko yksittäin tai ryhminä, lapsilta ei kuitenkaan edellytetä kiinnostusta samoihin asioihin tai ongelmiin, koska asioihin voi paneutua myös yksilöllisesti. Opettajan tehtävänä on varmistaa, että lapsella on mahdollisuus yksilölliseen kehittymiseen.  Pitkissä projekteissa toimivat oppijoina niin lapset kuin aikuisetkin, koska kaikki asettavat tietonsa ja taitonsa muiden käytettäviksi. Projektien aikana aikuiset tarjoavat materiaalit ja välineet sekä valikoivat menetelmät eli mahdollistavat lasten työskentelyn.

 

Dokumentointi:

 

Dokumentointi varhaiskasvatuksessa tarkoittaa lasten toiminnan ja leikkien havainnoimista joko tulevan toiminnan suunnittelun pohjaksi tai arvioinnin ja tiedon kulun helpottamiseksi.

Koska projektityöskentelyn luonteeseen eivät kuulu tarkat etukäteissuunnitelmat, pyrkivät aikuiset havainnoimaan aktiivisesti projektin etenemistä ja lasten kiinnostusten kohteita dokumentoimalla projektin aikaisia tapahtumia. Dokumentoinnin apuna käytämme projektikansiota, johon valokuvaamme ja kirjoitamme muistiin niin yksittäisten lasten kuin lapsiryhmän toimintaa. Näin myös vanhemmat voivat seurata projektin etenemistä kansiosta ja saavat koko ajan tietoa lasten toiminnasta päiväkodissa. Viikolla tapahtuvista ja päivittäisistä asioista tiedotamme erikseen ulko-oven vieressä olevassa ikkunassa.

Toimintavuoden aikana valokuvaamme paljon lasten toimintaa ja vanhemmat saavat keväällä lapsistaan kertyneen valokuvamateriaalin kotiin. Lisäksi dokumentointiin kuuluu projektin päätöksenä toimiva joulu- tai kevätjuhla sekä keväällä järjestettävä taidenäyttely, johon kokoamme lasten töitä ja tuotoksia koko projektin ajalta.

 

Leikin merkitys varhaiskasvatuksessa:

 

Leikki on oleellinen osa lapsen kehitystä sekä yksi tärkeimmistä tavoista oppia ja oivaltaa, niin tavoitteellisessa varhaiskasvatuksessa kuin muutenkin lapsen elämässä. Toimiessaan leikissä aktiivisesti, tulkiten ja muuttaen todellisuuttaan lapset voivat testata tietojaan ja taitojaan. Käytännöllisen toiminnan kautta he perehtyvät yhä laajemmin ympäristöönsä ja hankkivat uusia kokemuksia. Leikissä tulee esiin lapsen pyrkimys yhteiseen toimintaan muiden lasten kanssa ja näin heidän välilleen syntyy suhteita ja vuorovaikutusta. Näillä on suuri merkitys lapsen leikin ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Leikki kehittää lapsen sosiaalisten taitojen lisäksi myös emotionaalisia, motorisia ja kognitiivisia taitoja.

Leikkiä voidaan tietoisesti käyttää pedagogisena menetelmänä ja suunnitelmallisena oppimisen tukena, mutta ennen kaikkea leikin tulee olla lapsen omista aloitteista lähtevää ja lapsen omia tarpeita palvelevaa. Lapsen leikki on spontaania ja vapaaehtoista, eivätkä sitä rajoita ulkoiset säännöt. Leikissä saattaa olla sen sijaan omia sisäisiä sääntöjä, jotka koskevat lasten välisiä suhteita, leikkitilanteita, juonta ja rooleja. Leikki merkitsee lapselle eri asiaa kuin kasvattajalle ja se säilyttää erityismerkityksensä vain silloin kun se todella on lapsen omaa leikkiä eikä kasvattajan suunnittelemaa opetusta. Keskeistä onkin se tapa, miten leikkiä hyödynnetään opetuksessa ja miten sitä ohjataan. Haluamme luoda edellytykset onnistuneelle leikille tarjoamalla virikkeitä, materiaaleja ja sopivia paikkoja lapsen leikkiin.

Aikuinen jakaa aamupiirillä lapset leikkeihin heidän kanssaan keskustellen. Tällä tavoin haluamme edesauttaa pitkäkestoisen leikin syntymistä ja kehittää lapsen pitkäjänteisyyttä niin, ettei aina heti vaihdettaisi leikkiä vaan lapset keskittyisivät yhteen leikkiin pidemmän aikaa. Aikuinen on valmiiksi miettinyt leikeille omat paikat, joissa niitä saa rauhassa leikkiä kenenkään keskeyttämättä. Leikkipaikkoina voivat toimia eri huoneet, nurkkaukset, rajatut alueet tai matot.Lisäksi leikinvalinta tuo turvallisuuden tunteen lapselle, eikä tule ”mitä minä tekisin tilanteita” niin paljon. Päiväkodistamme löytyy mahdollisuuksia monipuoliseen leikkiin esim. roolileikkiin, koti- ja kauppaleikkiin, erilaisiin rakenteluleikkeihin, vesi- ja hiekkaleikkiin, liikuntaleikkeihin jne. Lisäksi lapset voivat leikkiä läheisessä metsässä.Myös taideaineet tuovat osaltaan leikin mukaan oppimiseen.

 

Kestävä kehitys:

 

Ympäristö jaotellaan tavallisesti luontoon, rakennettuun ja sosiaaliseen ympäristöön. Kestävään kehitykseen liittyvä ympäristökasvatus on parhaimmillaan oikeaa tekemistä, osallistumista ja toimintaa oikeilla materiaaleilla aidossa ympäristössä. Se ottaa huomioon todellisuuden ja se on ympäristöön kytkeytyvää. Se on arvosidonnaista ja tulevaisuuteen suuntaavaa. Se tukee vastuullista kasvamista. Ympäristöherkkyys koostuu eri aistihavainnoista ja kokemusten pohjalta syntyvästä tunnepitoisesta suhteesta ympäristöön. Myönteiset tunnekokemukset johtavat hoivaamiseen ja huolenpitoon. Sitä voi harjoitella erilaisilla ympäristöä suojelevilla ja hoivaavilla toimenpiteillä aina kierrätyksestä energiansäästöön ja tietyn oman luontopaikan varjelemiseen. Myös lapset voivat oivaltaa, että ihminen on osa muun ympäristön kokonaisuutta, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen. ( Aho, 2001; Wahlström 1997 )

Tavoitteenamme on opettaa lapset lajittelemaan jätteitä, huolehtimaan tavaroista, siistimään elinympäristöään ja vaalimaan luontoa. Toimintaympäristömme rakentuu kestävän kehityksen periaatteille, jotka pyritään huomioimaan opetuksessa. Hiidenkiven päiväkodissa pystytään kierrättämään ja lajittelemaan erittäin hyvin erilaista jätettä. Lapset opetetaan laittamaan kuiva- ja biojäte omiin roska-astioihinsa, sekä lajittelemaan kartongit, pahvit ja paperit. Keittiössä maito- ja jogurttipurkit huuhdellaan ja litistetään. Lisäksi roskakatoksesta löytyy omat keräysastiat kirkkaalle ja värilliselle lasille, pienmetallille ja paristoille, joihin henkilökunta lajittelee päiväkodissa tulleet jätteet. Ongelmajätteet toimitetaan tarvittaessa Jenseninkadun keräyspisteeseen. Hiidenkiven asukkaat ylläpitävät myös kahta suurta kompostoria, joihin voi lastenkin kanssa tutustua. Asukkaat pilkkovat myös kertyneen puumateriaalin polttopuiksi, joilla voi lämmittää päiväkodin saunan tai joita voi polttaa salin takassa.

Metsämörriretkellä keräämme mörripaikalta löytyneet roskat roskapussiin ja opetamme lapsia huolehtimaan itse eväsroskansa päiväkodin roskikseen. Päiväkodin pihassa ulkoillessa opetamme lapsille leikkivälineiden asianmukaista käyttöä ja pyrimme korjaamaan sekä huoltamaan niitä yhdessä. Opastamme lapsia säästäväiseen veden ja energian kulutukseen. Päiväkodin hankinnat teemme osaksi kirpputoreilta, osaksi erilaisista ostopaikoista, joista henkilökunta päättää itse. Lisäksi käytämme paljon luonnosta hankittuja ja lahjoituksena saatuja materiaaleja. 

 

Työkasvatus:

 

Työkasvatuksen avulla lapsi oppii huolehtimaan ja suoriutumaan erilaisista pienistä työtehtävistä päiväkodissa. Lapsi oppii ottamaan vastuuta omasta ja yhteisestä toiminnasta sekä arvostamaan omaa ja toisten työtä. Lapset voivat osallistua helposti silloin tällöin ruoanlaittoon ja leivontaan, koska Hiidenkiven päiväkodissa valmistetaan ruoka alusta asti omassa keittiössä. Lapset osallistuvat toimintaympäristöstä huolehtimiseen siivoamalla ja laittamalla lelut sekä askarteluvälineet/tarvikkeet omille merkityille paikoilleen. Välillä myös pesemme ja huollamme leluja ja välineitä yhdessä.

 

6.VARHAISKASVATUKSEN SISÄLTÖALUEET

 

 Varhaiskasvatuksessa ei tiedonaloja jaeta omiksi oppiaineikseen, vaan eri tiedonalat otetaan huomioon suunnittelussa siten, että ne näkyvät osana kulloinkin käsiteltävää kokonaisuutta ja toteutuvat esim. projektin aikana. Eheytetyssä oppimisessa nousee tärkeimmäksi asiaksi oppimisprosessi ei niinkään yksittäiset sisällöt. Oppimisprosessissa pyrimme huomioimaan lapsille merkitykselliset asiat ja opetus pohjautuu lasten aikaisempiin tietoihin ja taitoihin. Haluamme myös tarjota lapsille mahdollisuuden kokeilla monipuolisesti erilaisia työtapoja ja materiaaleja.

Eheyttävässä opetuksessa oppimissisällöt muodostuvat asioista, jotka liittyvät lapsen omaan kokemusmaailmaan ja elämänpiiriin. Yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa keskustelemalla sekä käsittelemällä kokemuksiaan ja tietojaan, lapsi oppii aktiivisesti vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Varhaiskasvatuksessa painottuvat seuraavat sisältöalueet: kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, taide ja kulttuuri, liikunta- ja terveyskasvatus, etiikka ja katsomus, ympäristö- ja luonnontieto.

 

Kieli ja vuorovaikutus:

 

Lapsen kommunikaatio ja vuorovaikutustaidot kehittyvät päiväkodin erilaisissa tilanteissa ja lapsen toimiessa yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa. Yhteisissä tilanteissa lapselle tarjoutuu mahdollisuus kertoa kokemuksistaan, tunteistaan, toiveistaan ja mielipiteistään, lisäksi hänen luovuutensa ja itseilmaisutaitonsa kehittyvät. Tavoitteena on, että lapsi kiinnostuu kielestä ja alkaa havainnoida sekä suullista että kirjoitettua kieltä. Lisäksi lapsen sanavarastoa pyritään kartuttamaan ja samalla kehittämään luku- ja kirjoitustaidon oppimisvalmiuksia. 

  • satujen, tarinoiden, tietotekstien, lorujen, runojen, ja riimien lukeminen ja kertominen:
    • kuunteleminen
    • kuullun ymmärtäminen
    • vuoron odottaminen
    • saduttaminen eli lapsen itse kertomien tarinoiden muistiin kirjoittaminen
  • aistiharjoitukset ja ajattelun kehittäminen:
    • mielikuvituksen kehittäminen
    • tunneilmaisun harjoitukset
    • looginen ajattelu
    • rytmi kuuntelun ja liikunnan keinoin
  • itseilmaisun harjoitukset:
    • omien mielipiteiden, tunteiden ja asioiden kertominen, kysyminen, vastaaminen, keskusteleminen ryhmän jäsenenä
    • draama ja leikkiharjoitukset
    • nukketeatteri
  • luku- ja kirjoitustaitojen oppimisvalmiuksien lisääminen:
    • lapsi näkee kirjoitettua tekstiä ja näkee kuinka puhe muutetaan kirjoitetuksi ja päinvastoin
    • kielen merkityksen ja rakenteen pohtiminen, sanat, tavut, kirjaimet, äänteet
    • sanarytmi
    • viestintävälineisiin tutustuminen:
    • tietokone
    • sanoma- ja aikakausilehdet, kuvakieli
    • TV ja radio

 

Terveys sekä fyysinen ja motorinen kehitys:

 

Kaikilla lapsilla on sisäsyntyinen tarve liikkua. Lapsi tarvitsee päivittäistä liikuntaa, jolla on suuri merkitys lapsen kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Lapsen motoriset taidot ja fyysinen kunto kehittyvät monipuolisen liikunnan ja liikuntaleikkien avulla arkipäivän toiminnoissa. Sosiaali- ja terveysministeriön v.2005 laatimassa varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksissa sanotaan, että lapsi tarvitsee joka päivä vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa. Lisäksi lapsen tulee saada päivittäin harjoitella motorisia perustaitoja monipuolisesti eri ympäristöissä. Siksi pyrimmekin järjestämään lasten toimintaympäristön sellaiseksi, että se innostaa lasta liikkumaan ja tarjoaa positiivisia liikuntakokemuksia sekä onnistumisen elämyksiä. Olemme myös hankkineet päiväkotiin riittävän lasten liikunnan perusvälineistön.

Varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksissa asetetaan tavoitteeksi myös monipuolisen ja tavoitteellisen liikuntakasvatuksen suunnitteleminen ja järjestäminen päivittäin. Tavoitteenamme on yhden ohjatun liikuntatuokion tarjoaminen viikossa sekä päivittäisen liikunnan määrän lisääminen eri tilanteissa hoitopäivän aikana. Olemme hankkineet päiväkodin henkilökunnalle liikuntaan liittyvää lisäkoulutusta ja asiantuntemusta esim. liikuntaleikkikoulunohjaajakoulutuksessa ja alle 3-vuotiaiden liikuntakasvatuskoulutuksessa.

 

Ympäristö- ja luonnontieto:

 

Ympäristökasvatuksen tavoitteena on pyrkiä luomaan ekologisesti kestävämpi yhteiskunta. Ympäristökasvatuksen avulla pyrimme välittämään lapsille ympäristöä suojelevia arvoja ja sekä opettamaan keinoja, joiden avulla jokainen voi paremmin kantaa vastuuta ympäristöstään. Jokainen ihminen on riippuvainen luonnosta ja tarvitseekin ympäristötietoa pystyäkseen kantamaan vastuuta tekemistään päätöksistä ja valinnoista. Ympäristökasvatuksessa lapsi ja aikuinen käsittelevät yhdessä tietoa, jota he hankkivat ympäristöään tarkastellessaan ja siinä toimiessaan. Toiminta tapahtuu kaikissa arkipäiväntilanteissa havainnoiden, tutkien ja pohtien ympäristön ominaispiirteitä ja sen kauneutta ja rumuutta.

Hiidenkiven päiväkodissa on mahdollista pitää Metsämörrikoulua, koska henkilökunnastamme löytyy Suomen Latu Ry:n kouluttama Metsämörriohjaaja. Luonnossa lapsi kokee kaiken kokonaisvaltaisesti, hän saa kokemuksia ja elämyksiä eri aistikanaviensa kautta. Lapselle annetaan aikaa tehdä huomioitaan, ihmetellä, tutkia ja nähdä asioita yhdessä aikuisen kanssa. Sitten lapsen pitää saada kokea itse, kokeilla, tunnustella ja oppia asioita luonnossa liikkumisen kautta. Näin lapsen uteliaisuus herää ja hänelle syntyy halu tietää asioista enemmän. Kun lapsi saa tietoa ympäristöön ja luontoon liittyvistä asioista, hänen saamansa tieto lisää ymmärrystä, arvostusta ja halua suojella lähiympäristöään.

Luontokasvatuksessa tutustumme:

  • ympäröivään luontoon:
    • rakennettu, rakentamaton
    • elollinen, eloton
    • kotikaupunkiin ja -seutuun tutustuminen
  • luonnonsuojeluun:
    • ihminen osana luontoa ja luonnonkiertokulkua
    • jokamiehen oikeudet
    • kierrätys, lajittelu
    • luonnossa liikkuminen
  • luonnon hyödyntäminen:
    • marjaretket
    • luonnonmateriaalien keruu ja käyttö
  • luonnosta nauttiminen:
    • elämyksellisyys (luonnon värit, aistiharjoitukset jne.)
    • talvi- ja kesäleikit
    • luonnossa leikkiminen, leikkipaikat
    • luontoretket
  • luonnossa oppiminen:kestävän kehityksen periaatteiden selventäminen
    • eläinten ja kasvien elämän seuraaminen
    • vuodenajat
    • lämpömittari, säätilan seuranta
    • lajituntemuksen lisääminen
    • kokeilujen kautta oppiminen
  • suomen kansallisen kulttuurin siirtäminen ja vahvistaminen

 

Matematiikka:

 

Varhaiskasvatustoiminnassa opastetaan lapsi huomaamaan, että matemaattisia ilmiöitä on mukana aivan tavallisissa arkipäivän tilanteissa. Haluamme tukea lapsen myönteistä suhtautumista matematiikkaan sekä kehittää lapsen ongelmanratkaisutaitoja. Lasta ohjataan havainnoimaan ympärillään olevaa matematiikkaa ja siten matematiikan oppiminen tapahtuukin parhaiten lasten oman aktiivisen toiminnan yhteydessä. Erilaiset pelit, laulut, keskustelut, pohdinnat ja liikuntatuokiot tarjoavat hyviä mahdollisuuksia lasten matemaattisten tietojen ja taitojen kehittämiseen.

  • Luokittelu ja vertailu:
    • muodon, koon ja värin perusteella
  • geometriset peruskäsitteet ja kuviot:
    • ympyrä, neliö, kolmio
  • avaruudellinen hahmottaminen:
    • edessä, takana, ylhäällä, alhaalla, vieressä, keskellä jne.
    • oikea, vasen
    • kehon hahmotus
  • lukukäsite:
    • lukumäärät alueella 1-10
  • aikaan liittyvät käsitteet:
    • vuodenaika, kuukausi, viikko, päivä
    • eilen, tänään, huomenna
    • kelloon tutustuminen

 

Etiikka ja katsomus:

 

Varhaiskasvatuksessa eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen päiväkodissamme tapahtuvaan toimintaan ja on kaikille yhteistä. Sen tavoitteena on lapsen itsetunnon ja eettisen ajattelun kehittäminen. Se pyrkii antamaan valmiuksia elämää varten, ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin ja suhtautumiseen elinympäristöön. Ryhmässä toimiessaan lapsi oppii hyväksymään erilaisuutta, ottamaan toisia huomioon ja selviytymään ristiriitatilanteissa. Kulttuurisen katsomuskasvatuksen tavoitteena on itsetunnon ja eettisen ajattelun kehittyminen ja yleissivistyksen kartuttaminen tutustumalla mahdollisesti ryhmässä oleviin erilaisiin elämänkatsomuksiin ja vakaumuksiin. Lapsia opetetaan kunnioittamaan toisia ja hyväksymään erilaisuutta. Tarkoituksena on myös oppia arvostamaan ja tuntemaan oman kotiseudun kulttuuri- ja luontoperintöä.

Uskontokasvatuksen tavoitteena on tutustua uskonnollisiin juhliin ja oman uskonnon keskeisempiin asioihin. Käymme mahdollisuuden mukaan Aitolahden kirkon lapsille järjestämissä tilaisuuksissa esim. joulu- ja pääsiäiskirkossa

Tämän alueen sisältöjä ovat:

  • toisen kunnioittaminen ja ilahduttaminen, merkkipäivät
  • yhteisten sovittujen sääntöjen noudattaminen, riitatilanteiden sopiminen, anteeksipyytäminen ja antaminen, rehellisyys
  • hyvät tavat, käsitteet oikein-väärin, hyvä-paha
  • kirkolliset juhlapyhät, kirkkovierailut
  • isänpäivä ja äitienpäivä
  • erilaisuuden hyväksyminen ja ymmärtäminen, empatia
  • kulttuuriperinnön siirtäminen

 

Taide ja kulttuuri:

 

Koska Hiidenkiven päiväkoti on kuvataide- ja musiikkipainotteinen päiväkoti, pystymme tarjoamaan lapsille päivittäin monipuolista luovaa ilmaisua. Taidekokemukset ovat tärkeä osa lapsen emotionaalista, taidollista ja tiedollista kehitystä. Taidekasvatus antaa lapselle välineitä ja rohkeutta itseilmaisuun sekä totuttaa pitkäjänteiseen työskentelyyn.

 

Kuvataide

Keskeinen tavoite kuvataiteessa on lapsen havaintokyvyn harjoittaminen eri aistien avulla, tutkimalla ympäristöä, luontoa, esineitä ja taideteoksia. Lapsen esteettisen kasvun kannalta on oleellista, että aikuinen voi auttaa lasta näkemään asioita ympärillään. Lapselle tarjotaan mahdollisuuksia monimuotoisiin esteettisiin kokemuksiin retkeilemällä luonnossa ja käymällä eri kohteissa esim. taidenäyttelyt ja museot. Kuvataiteisiin tutustutaan havainnoimisen, kuvan tekemisen, kokeilemisen ja leikin avulla. Kuvataiteen opetuksessa keskeisiä kuvallisen kielen elementtejä ovat tila, liike, rytmi, valo, varjo, väri ja sommittelu. Näitä elementtejä voidaan tutkia antamalla lapselle tietoa ja elämyksiä sekä aloittamalla lapselle tutuista ja läheisistä asioista.

Kuvallisen ilmaisun tarkoituksena varhaiskasvatuksessa on myös työskentelyn mahdollistaminen eli lapsen tutustuttaminen monipuolisesti eri työskentelytapoihin ja -tekniikoihin sekä oikeanlaisiin työvälineisiin. Haluamme tarjota laadukkaita ja vaihtelevia työskentelymateriaaleja, joiden avulla lapset voivat tutustua niiden tarjoamiin ilmaisullisiin mahdollisuuksiin. Emme erittele erikseen kaikkia kuvataiteen sisältöjä johtuen siitä, että meneillään oleva projekti määrittelee käytettävät tekniikat ja materiaalit. Kuvataiteen erityisluonteeseen kuuluu myös se, että se voidaan liittää jollakin tavoin kaikkiin muihin taideaineisiin, joita käytämme tarpeen vaatiessa esim. nukketeatteria, draamaa, liikuntaa, musiikkia jne. 

 

Musiikki

Musiikkikasvatuksen tavoitteena on aktiivinen osallistuva lapsi, jossa jokainen voi osallistua omilla taidoillaan. Painopisteenä on itse tekeminen, ei niinkään valmis esitys tai tuotos. Musiikin elämyksellinen kokeminen, ilo ja onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä. Siten pyrimme musiikkihetkellä tarjoamaan lapsille kokemuksia musiikin eri elementeillä, jotta kaikki osallistujat saisivat onnistumisen elämyksiä ja nauttisivat jostain musiikin elementistä. Lähtökohtana on rytmin kokeminen puheen, laulun/lorun, kehosoittimien, liikkeen, soittimien ja musiikin kuuntelun avulla. Näitä musiikin eri elementtejä vaihtelevasti kokeilemalla lapsi rohkaistuu kokeilemaan myös omia tuotoksia. Kokeilu (etsiminen ja löytäminen) on oppimistapa, jossa improvisaatio on tärkeä työtapa.

Musiikin peruskäsitteisiin, suomalaiseen laulu- ja leikkiperinteeseen tutustuminen sekä musiikin yhdistäminen eri taideaineisiin on keskeinen osa musiikkikasvatusta.

 

7.YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA ELI KASVATUSKUMPPANUUS

 

Haluamme tehdä monipuolisesti yhteistyötä lasten vanhempien kanssa, koska heillä on kuitenkin ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja he ovat asiantuntijoita omaa lastaan koskevissa asioissa. Varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutuminen ja kasvatuksen tukeminen edellyttävät avointa ja luottamuksellista suhdetta vanhempiin sekä yhteisten tavoitteiden ja toimintatapojen löytämistä kodin ja päiväkodin välillä. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, johon kirjataan mahdollisimman realistiset tavoitteet kullekin lapselle sekä lapsen vahvuudet, positiiviset piirteet ja kehittämistarpeet. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan syksyllä ja sitä voidaan tarkentaa vuoden kuluessa, arviointikeskustelu pidetään seuraavana keväänä. Yhteistyötä vanhempien kanssa teemme tietenkin myös päivittäisten keskustelujen, "vanhempien varttien" ja vanhempainiltojen merkeissä.

 

Moniammatillinen yhteistyö:

 

Päiväkotimme pienestä koosta johtuen, toiminnassamme korostuu erityisesti tiimityöskentelyn merkitys. Kaikki tiimin jäsenet osallistuvat toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin, mutta ryhmän lastentarhanopettajilla on varhaiskasvatuksen pedagoginen vastuu. Tiimin jäsenet osallistuvat mahdollisuuksien mukaan tarjolla oleviin koulutuksiin ja työnohjaukseen.

Yhteistyö muiden lasten kannalta tärkeiden yhteistyötahojen kanssa kuuluu moniammatilliseen yhteistyöhön. Näitä asiantuntijatahoja voivat olla esim. perheneuvola, sairaala, terapeutit, lastenneuvolat, seurakunta, muut päiväkodit ja erityisasiantuntijat. Yhteistyö eri tahojen kanssa edellyttää lasten vanhempien suostumusta.